Koirasusiepäily – mitä teen?

Koirasudella tarkoitetaan suden ja koiran risteymää eli hybridiä. Suden ja koiran jälkeläinen sekä sen takaisinristeymät suteen aina neljänteen polveen saakka luokitellaan Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa myydä, ostaa, pitää hallussa tai päästää vapaaksi ympäristöön.

Luonnossa susi ja villiintynyt koira saattavat risteytyä. Suden perimän puhtaana säilyttämiseksi on tärkeää, että kaikki koirasudet saadaan poistettua.

artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen artikkeli jatkuu

Tavattu Suomessa aiempaa enemmän

Vuonna 2021 Luonnonvarakeskuksessa (Luke) otettiin käyttöön entistä erotuskykyisempi SNP-menetelmä, niin kutsuttu koirasusipaneeli. Kun tällä työkalulla analysoitiin aiempien keräyskausien DNA-näytteitä, todettiin aineistosta viisi risteymää (Pyhäjoki 2016, Tohmajärvi 2016, Raasepori 2016–2017, Uusikaupunki 2020). Nämä yksilöt ovat tiettävästi kuolleita.

Keräyskaudesta 2021–2022 lähtien koirasusia on tavattu DNA-näytteistä vuosittain, suurin osa Kaakkois-Suomesta. Vuodesta 2022 lähtien Luken analyyseissä on tunnistettu 25 eri koirasusiyksilöä, joista kymmenen tiedetään varmuudella kuolleeksi.

Miksi hybridien havaitseminen on tärkeää?

Koirasusien tunnistaminen ja poistaminen on tärkeää suden lajipuhtauden ja geneettisen monimuotoisuuden näkökulmasta. Risteymiä ei lasketa mukaan Suomen susikantaan, ja jos eläimet pääsevät lisääntymään, ne heikentävät susikannan tilaa entisestään.

Hybridien poistamiseen kuluu sekä hallinnollisia resursseja että vapaaehtoisten metsästäjien voimavaroja. Vaikka koirasuden poistamiseen ei tarvita riistakeskuksen poikkeuslupaa, on lupa tärkeä metsästäjien oikeusturvan kannalta, sillä yksilöä poistettaessa ei sen geeniperimästä voida saada etukäteen täyttä varmuutta.

Koirasusien käytös voi aiheuttaa ongelmia, sillä ne saattavat olla vähemmän ihmisarkoja, kuin puhtaat sudet. Liikkuessaan asutuksen piirissä ne voivat aiheuttaa vahinkoa tai vaaraa. Koirasusia on poistettu niin poliisin määräyksellä (viimeisin yksilö vuonna 2023) kuin Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla (metsästysvuonna 2024–2025 DNA:lla varmennettu kymmenen yksilöä).

DNA on luotettavin työkalu tunnistamiseen

Vaikka koira polveutuu sudesta, DNA-analyysillä pystytään luotettavasti erottamaan, onko eläin susi, koira vai koirasusi. Suomessa käytössä olevalla koirasusipaneelilla on DNA-aineistosta tunnistettu toisen ja kolmannen polven takaisinristeymiä, joissa koiran perimän osuus on verrattain pieni.

Suden ulostenäytteitä kerätään vuosittain kannanarvioinnin tueksi marras-helmikuun DNA-keräysjaksolla. Tämä kattava, vapaaehtoisten ja riistakonsernin henkilöstön voimin toteutettu DNA-seuranta on samalla keskeinen työkalu koirasusien havaitsemiseksi. Parhaassa tapauksessa risteymät havaitaan heti tuoreeltaan, ensimmäisen sukupolven yksilöistä kerätyistä näytteistä. Vapaaehtoisten tekemä työ on äärimmäisen tärkeää, sillä sen avulla näytteitä saadaan kattavasti ympäri maata.

Keräyskaudella 2024–2025 analysoitavaksi saatiin yhteensä 1 353 DNA-näytettä, joista 74 prosenttia analysoitiin onnistuneesti. Näistä 16 oli koirasudesta kerättyjä näytteitä, joista tunnistettiin 12 eri yksilöä, mukaan luettuna kuolleet yksilöt.

Ulkomuoto ja käytös voivat johdattaa jäljille

Koirasusien ulkonäkö vaihtelee emokoiran rodun mukaan. Myös susien turkin väri vaihtelee sekä vuodenajan että yksilön mukaan. Tämän vuoksi voi olla mahdotonta erottaa ulkonäön perusteella, onko kyseessä puhdas susi vai hybridi.

Kuitenkin poikkeuksellinen väritys ja rakenne tai epätyypillinen käyttäytyminen ovat viitteitä, joiden perusteella yksilöstä on hyvä pyrkiä saamaan DNA-näyte. Tämä on erityisen tärkeää, jos seudulla tai lähialueilla on aiemmin tavattu koirasusia.

Hybridiepäilyjen kohdalla DNA-näytteiden keräämisestä tulee aina sopia erikseen riistakeskuksen kanssa. Näin varmistetaan, että näytteet pystytään analysoimaan ja tulokset saadaan mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Tehostetussa näytekeräyksessä avainasemassa ovat koulutetut näytekerääjät, jotka osaavat tunnistaa petoeläinten jälkiä ja jätöksiä.

Kaikki vuodesta 2022 eteenpäin tavatut risteymät on listattu Luken tietopalvelussa: luonnonvaratieto.luke.fi. Luken sivustolle on myös koottu usein kysyttyjä kysymyksiä koirasusiin liittyen.

Mitä tehdä, jos epäilee koirasuden olevan alueella?

• Epäilystä on tärkeää ilmoittaa Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle. Tehostettua DNA-keräystä toteutetaan tapauskohtaisen harkinnan pohjalta riistakeskuksen ja Luken koordinoimana.
• DNA-näytekeräyksen tavoitteena on varmistua eläimen perimästä ja samalla saadaan tarkempi käsitys siitä, onko alueella mahdollisesti useampia koirasusia. Tarvittaessa näytteitä kerätään myös varsinaisen keräyskauden ulkopuolella.
• DNA-näytteiden tulee olla tuoreita (lämpimään vuodenaikaan jopa alle vuorokausi), jotta analysoinnilla olisi hyvät mahdollisuudet onnistua.
• DNA-analyysillä tunnistettu koirasusi poistetaan riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan turvin.
• Koirasuden kohtaamisessa luonnossa pätevät samat ohjeet, kuin muutenkin suurpetojen kohdalla: älä lähesty eläintä, vaan pyri poistumaan paikalta. Jos sinulla on koira mukana, pidä se kytkettynä. Havainnosta on hyvä ilmoittaa myös alueen petoyhdyshenkilölle ja riistanhoitoyhdistykselle.